IoT – Make or buy?

Kuka hallitsee ketjua?

Kone – ja laitevalmistajat siirtyvät pikkuhiljaa palveluyrityksiksi. IoT-teknologia tekee mahdolliseksi liiketoiminnan muutoksen, sillä laitteiden älykkyys kasvaa ja ne pystyvät kommunikoimaan Internettiin. Koneen ostaminen on vain pieni osa koko tuotteen elinkaarta ja palvelumyynti voi olla huomattavasti kannattavampaa kuin laite- ja varaosamyynti. Kun laitetoimittajat saavat näkyvyyden loppukäyttäjien toimiin, paljastuu miten laitteita oikeastaan käytetään. Yritys ei enää ole komponenttitoimittaja suuressa järjestelmässä, vaan koko tuotteen elinkaaren aikana vaikuttava toimija. IoT-projektit ovat nykyään teknisiä hankkeita, mutta lopullinen tarkoitus on kuitenkin tarjota konevalmistajille parempi ja hallittavampi paikka arvoketjussa.

Toteutuksen osat ja tasot

Kun tavoitteet toteutukselle ovat selvät, voi suunnittelu alkaa. Kysymyksiä on paljon: Kuka vastaa palvelukehityksestä? Kuka rakentaa sovellukset? Halutaanko käyttää jotakin tiettyä serveri-infrastruktuuria? Miten käyttäjien dataa hallitaan?

IoT-järjestelmän rakentaminen koostuu useista osista ja toisinaan ratkaisutarjoajat esittelevät aihetta aika suppeasta näkökulmasta.

• Loppukäyttäjän sovellukset ovat näkyvin osa IoT-ratkaisuista. Hyvin harvat järjestelmät tarjoavat valmiita mallipohjia tai toteutusta nopeuttavia ratkaisuja. Liian usein IoT-järjestelmissä koodataan tyhjästä ja projekti alkaa koodarien palkkaamisella.
• Laivaston hallinta on vaativa toimenpide. Usean eri laitteen tiedot pitää pystyä yhdistämään järkeviksi näkymiksi kuitenkin niin, että kenenkään tietoturva ei vaarannu.
• Tiedon tallennus kannattaa toteuttaa hyvin erilaisilla ratkaisuilla, jos kyseessä on aikasarjadatan käsittelyä tai monimutkaisia installaatiokohtaisia laitekonfiguraatioita.
• Serverialustastrategioissa omat on-premises serverit, Azure tai AWS voivat kaikki olla järkeviä vaihtoehtoja, eikä toimittajavalintoja kannata kiinnittää yhden pilvitarjoajan varaan.
• IoT connectivity-palveluissa pilvipohjaiset järjestelmät voivat antaa hyvän skaalauksen, kun laitelaivue kasvaa. Hyviä ratkaisuja ovat myös teollisuusautomaation avoimet rajapinnat.
• Edge-laitteissa on paljon vaihtoehtoja ja sovelluksen tarpeet vaikuttavat kuinka paljon laskentatehoa tai muistia tarvitaan. Tietoturva, päivetettävyys ja yhteyden luotettavuus pilveen kannattaa toteuttaa niin, että valinta kestää koko tuotteen elinkaaren ajan.

Miten rakentaa IoT?

IoT-hankkeet pitäisi tehdä liiketoiminta ja loppukäyttäjät edellä. Perimmäinen kysymys on ratkaista miten datasta saadaan lisää arvoa ja korkeampaa jalostusta? Serverit ja tiedonkeruu ovat loppuviimeksi yksinkertaisia asioita.

1. Aseta prosessin tehokkuuden parantamiselle mittarit ja tavoitteet
2. Prosessien suunnitteluun käytetty aika kannattaa. Nopea proof-of-concept varmistaa, että oletukset toimivat.
3. Tunnista IoT-laitteiden lisäksi myös muut järjestelmät, joihin liitännät pitää rakentaa.
4. Älä tee IoT:tia pitkästä tavarasta ellei ole todella hyvä syy. Valmiita komponentteja ja hyviä ratkaisuja on paljon.

Avoimia rajapintoja ja monitoimittajaympäristöjä kannattaa suosia, jotta ohjelmistoarkkitehtuuri kestää samat 10-20 vuotta, mitä se työkonekin kestää.

_{Kirjoittaja toimii myös Vaasan yliopiston tuotantotalouden professorina.}